Syksyn mittaan muutama ihminen kyseli blogini perään ja
viime aikoina on alkanut taas tuntua siltä, että ehkä meidän edistysaskeleista
ja kommelluksista voisi ollakin vielä kiva kirjoittaa, vaikkakin sitten
harvakseltaan. Meillä alkaa olla yhteistyötä takana jo vajaa kaksi vuotta ja
viimeistään siinä vaiheessa kun lunta tuli minulle kävi useamman kunnon
eksymisen myötä harvinaisen selväksi, että yhteispeliä oppaan kanssa on
jatkuvasti hiottava.
Syksyllä osallistuttiin sekä möllikisoihin että ensimmäistä
kertaa palveluskoirapuolen opastuskokeisiin. Molemmat olivat mukavia
kokemuksia, ja möllikisojen lomassa päästiin tapaamaan myös Avan
"äippää", jonka hoivissa ja opissa se vietti puolisen vuotta ennen
koulutustaan. Toivon, että päästäisiin myös tänä vuonna mahdollisimman monta
kertaa niin mölleihin kuin pk-kisoihin taitoja tarkastamaan ja koirakkoja ja
muita koiraihmisiä tapaamaan.
Uutena "harrastuksena" meillä on kokeilussa
vesijuoksu, jossa ollaan ehditty käydä muutaman kerran ja josta Ava tuntuu
kovasti nauttivan. Törmäsin vesijuoksusta kirjoitettuihin blogipostauksiin ja
joihinkin artikkeleihin, kun yritin etsiä tietoa siitä, miten koiran takapäätä
voisi vahvistaa. Opastushan kuormittaa lähinnä koiran etupäätä ja niinpä
mäkisempien juoksutusmaastojen puuttuessa ajattelin, että jos löytyisi jokin
muukin takapään vahvistuskeino kuin koirauinti niin se olisi varmasti Avan työkunnon
ylläpidon kannalta hyvä etenkin, kun sen lonkat eivät kuitenkaan ole ihan
parhaat mahdolliset. Aika näyttää, onko vesijuoksulla takapään lihaksiin
sellaista vaikutusta, että siellä käyminen tuntuu kannattavalta, mutta jos ei
muuta niin ainakin ollaan muutaman ensimmäisen käyntikerran yhteydessä saatu
hyviä vinkkejä myös jumppaharjoituksista, joilla lihaksia saa vahvistettua.
