Muistatteko vielä, kuinka keväällä kirjoitin täällä meidän sauvakävelyopastusharjoituksista? Kesä ja suurin osa syksystäkin kului ilman sauvalenkkejä, mutta viime viikkoina olen ottanut sauvat taas mukaan lenkeille. Vaikka ensimmäisellä kerralla tauon jälkeen Ava oli alkuun todella hämmentynyt ja pyrki vain nuuskimaan opastuksen sijaan, tuntui opastaminen jo silloin sujuvan paljon paremmin kuin keväällä, kunhan alkuhämmennys väistyi. Uskonkin, että treenitauko itsessään oli tehnyt hyvää, ja tämän innoittamana täytyy varmaan jossain vaiheessa pitää myös kunnolla taukoa tokotreenaamisesta.
Edelleen sauvojen kanssa liikkeelle lähtiessä joudun hieman muistuttelemaan Avaa siitä, että sen tulisi tehdä töitä, mutta tällä hetkellä tuntuu, että Ava on selvästi tajunnut, että voi opastaa minua myös edessäni kulkiessa ja sen opastus paranee kerta kerralta. Ava tuntuu nauttivan, kun se pääsee etenemään normaalia ripeämpään tahtiin ja voi edetä sille luontaisemmilla, pidemmillä askeleilla, ja itse nautin siitä, että hartiat voivat liikkua kunnolla. Viime viikolla uskaltauduin myös hölkkäämään samaa opastustekniikkaa hyödyntäen eli niin, että Ava kulkee vetovaljaissa edessäni, ja varmasti ensi keväänä harrastetaan tätä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti