Tämänkertaisena teemana loppuaan lähestyvällä tokokurssilla oli häiriötreeni. Tehtiin vanhoja tuttuja harjoituksia, paikallaanoloa istuen ja maaten ja asennonvaihtoja niin, että treeniin pyrittiin lisäämään jokin häiriö. Paikallaanolossa ohjaajat itse yrittivät häiritä koiraansa esimerkiksi hyppelemällä, ja asennonvaihtoja tehdessämme kouluttaja puolestaan kulki ohitsemme huudellen milloin mitäkin käskysanoja samaan aikaan, kun olimme antamassa varsinaista käskyä koirillemme. Ava suoriutui etenkin asennonvaihdoista häiriöstä huolimatta hyvin. Muutoinkin kiinnitin heti treenien alussa huomiota siihen, että vaikka Ava oli hieman levoton, se meni nyt paljon paremmin käskystä maahan kuin aiemmin.
Suurimmat vaikeudet Avalla oli tällä kertaa seuraamisessa, vaikka sitä tehtiin vain lyhyitä muutaman askeleen mittaisia pätkiä, eikä siihen juuri lisätty häiriötekijöitä. Seuraamista ei toki ihan viime päivinä niin olla harjoiteltukaan, joten sikäli asia ei tullut yllätyksenä. Seuraamisen koen myös itse tällä hetkellä ehdottomasti vaikeimmaksi liikkeeksi, sillä jotta en vahingossa osuisi Avaan vasemmalla kädelläni, tulisi sen pitää päätään juuri tietyssä asennossa reittäni vasten. Näinhän tokossa ei siis yleensä menetellä, mutta tämä on yksi niistä mukautuksista, joita minun on pakko ollut liikkeisiin tehdä, jotta voisin itsenäisesti kontrolloida koiraa.
Seuraamisen jälkeen ruvettiin meille täysin uutena juttuna treenaamaan merkin kiertoa, ja Ava oli aivan kuin eri koira. Itseasiassa se innostui kiertämisharjoituksista niin, että kun päästin sen tauolle, se yritti lähteä juoksemaan täyttä vauhtia treenikenttää ympäri. Täytyy sanoa, että myös itse nautin siitä, että päästiin välillä treenaamaan jotain kokonaan uutta, vaikka pitkälti yritän pitää kiinni periaatteesta, että yritän opetella Avan kanssa yhden asian kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti